maanantai 27. lokakuuta 2014

Syysloma su: Parhaiten ikinä


I would have to say.. The thing i most value, is the ability to love someone


Fiilikset katossa, suurta onnistumisen tunnetta...

Kolmelta haettiin Iinaa tarhasta ja Iinan omistaja ehdottikin, että hyvin voisin ilmansatulaakin sillä mennä. Siitä tuumasta toimeen ja kentälle satulatta.
Pyörin kentällä omatekoista uraa luoden, kenttä oli sen verran lätäköiden vallassa niin oli sellainen pieni neliö vain käytössä. Aloitin käynnissä ja sainkin satulatta heti jo vähän parempaa tuntumaa, ja oli helpompi enemmän istunnalla ratsastaa. Kun varsinainen työskentely alkoi, pystyin käyttämään jo hyvin edellisillä kerroilla hoksattuja oivalluksia, ja ratsastus alkoi tosi hyvin. Iina oli heti kuulolla ja paljon rauhallisempi, kuin yleensä, vaikka oltiin veikattu että, olisi entistäkin kuumempi ilman satulaa. Sain käynnin melko nopeasti kohtalaiseksi ja otin pieniä pätkiä ravia. Sujui hyvin ja Iina pysyi hyvin siirtymissä. 



Olen ollut vähän huolestunut siitä onko mulla liian kova käsi Iinan kanssa, koska se on kuuma ja sillä tarttee oikeasti näyttää kunnolla, niin mulle on valmennuksessa ja Iinan omistajakin neuvonut (joka on Iinan kouluttanut). Nyt helpotti että, Elina oli paikan päällä ja kommentoimassa asiaa. Elinan kanssa oon jakanut nää huolet ja varoittelinkin jopa kädestä. Kuitenkin tuli vaan positiivistä palautetta. En ollut kova, olisin jopa voinut ottaa enemmän ja plussaa siitä että, aina kun otan niin päästän heti, enkä jää vetämään. Mulla on itseasiassa aina ollut vähän jopa väljä ote hevoseen, mun pitäis oppia olemaan rohkeampi.. Tätä oon saannut kuulla monilta opettajilta ja kavereilta. Kuitenkin tämä Elinan palaute tsemppasi, jo heti puolessa välissä kun, kyselin aina välillä neuvoja. 


Menin paljon ravia, ja Iina tuli tosi hyväksi ravissa ja kuunteli tosi hyvin ja onnistuttiin monesti tekemään ravista suoraan pysähdyksiä. Tähän en olisi ihan heti uskonut pääsevämme, toki edelleen satulattomuus helpottaa. Pyörittiin neliöllä, päädyissä volteilla. Mulla oli kokoajan tietty kuvio mitä noudatin, voltista pysähdys raviin, tempovaihteluja pitkälläsivulla jne. 
Vaihtelin myös useasti suuntaa, ja molempiin Iina toimi yhtä hyvin. 



Onnistuneiden ravien jälkeen otettiin laukkaa, takaraivossa oli kokoajan se pieni odotus että, milloinkas se heppa innostuu ja se on menoa se. Mitä vielä.. Iina meni rauhallisesti kuunteli tosi hyvin ja pystyttiin hyvin säätelemään vauhtia ja harjoittelemaan vähän sitä laukankin työstämistä. Se ei ollutkaan pelkkää istuskelua ja pidättelemistä, mitä olin odottanut.. Ennakkoluulot pitäisi hankkia pois! Iina kulki laukassakin ihanasti ja rennosti ja olin super tyytyväinen ja mentiin molempiin suuntiin hyvää laukkaa.




Laukkojen jälkeen mentiin käppäilemään välikäyntejä ja napattiin pari yhteiskuvaa ja Iina oli ihan mudassa mahaa myöten! Likainen lerppakorva <3




Lopuksi otettiin vielä ravia jossa hetken vielä työstin ja sitten ravailtiin rennosti pitkin ohjin ja vähän hassuteltiin. Vitsi, ilman käsiäkin menin ja ajattelin että sehän olis siitä kiihdyttänyt (taas pirun ennakkoluulot) mutta, se hiljensi ja korvat oli minuun päin käännettynä ja kuunteli istuntaa. Ihana Iina! 
Ihanilla fiiliksillä lopetettiin ja kesken kaikenkin olin jo miettinyt blogin otsikkoa juuri: Parhaiten ikinä, koska tähän mennessä ehdottomasti parhain ja ihanin ratsastus Iinalla! Tyytyväinen ratsastaja ja hevonen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti