Kertomatta jäänneitä ratsasteluja osa 2

Menin Polskalla tuossa jokunen viikko sitten, ja viimeksi sillä olin käynytkin maastossa. Ratsastin siis vain sen kun Iinalla oli kävelypäivä. Sillä on niin tuuhea otsatukka että Ennin kanssa ihan huvikseen tehtiin tuollainen inkkarikampaus. Menin ihan perusjutut ja yritin taivutella ja saada hyvää tuntumaa Polskaan mutta aluksi se tuntui ihan turhalta, ei meinannut ollenkaan onnistua. Laukkojen jälkeen Enni lähti varustamaan Millaa ja vei kameran mukanaan ja päätin viimeiset tuuppaukset tehdä ja kas kummaa alettiin onnistua joten kävin kiljumassa Enniltä kameran ja pistettiin se itsekseen kuvaamaan. Videolle tallentuikin tosi kivoja pätkiä ja olin tyytyväinen Polskaan siihen oli sitten hyvä lopettaa!

____________________________________________________________

Iinan kanssa on sujunut kivasti, en ole nyt moneen kertaan saannut kuvaajaa joten blogiinkin on ollut hankala kirjoittaa. Viime viikolla menin ekaa kertaa eri kuolaimilla kuin yleensä, ja ratsastus meni tosi hyvin ja sain Iinaan tosi hyvää tuntumaa ja olin ihan ällikällä lyöty että kas kummaa täähän toimii. Ajattelin että oliko se kuolaimien taikaa vai mistä se johtu. Pääteltiin sitten tämäkin kerta onnistumiseen, ja fiilikseen että kerta kerralta paremmin. Itseäni kuitenkin lopuksi myös huvitti koska ei aluksi yhtään huvittanut kunnolla ratsastaa, mutta kyllähän sitä intoa pienen onnistumisen jälkeen kasvoi!

Kakan keruuta

Sunnuntaina käytiinkin Ennin kanssa maastossa spontaanisesti. Aluksi meidän piti vain mennä katsomaan yksi reitti mutta päädyttiinkin sitten maastoon kokonaan. Vedettiin puolentoista tunnin lenkki ja oli super hauskaa! Laukkaa mentiin ottamaan peltoneliölle jossa oli pitkä suora, otettiin Iinan kanssa se suora muutamaan otteeseen. On niin ihanaa laukata vauhdilla ja ei kuulu kun tuuli korvissa ja maisemat menee ohitse.

Maasto meni siis hyvin, eikä sen kummosempia tapahtunut paitsi Milla kyllä yllätti meidät hassulla tempullaan... Juuri kun oltiin puhuttu Ennin kanssa kuinka Milla ei osaa hypätä pystyyn niin siinähän se sitten takajaloille nousi innoissaan ja oli valmiina lähtemään. Siitä sitten riittikin juttua koko loppu päiväksi.

__________________________________________________________

Tänään oltiin Ennin kanssa taas tallilla ja nyt pistin D-kuolaimet mitä yleensä käytän ja päätin katsoa että mitenkäs se kuolaimien taikapuoli olikaan. Aloitin ratsastamalla ihan samanlailla kuin viimeksi ja yritin hakea samanlaista tuntumaa. Alkoi epäusko hiipiä ja ajattelin tehdä tempovaihteluja ja verrytellä kunnolla ja katsoa uudestaan laukan jälkeen. Onnistuttiin laukassa tosi hyvin lyhentämään laukkaa ja olin hirmu tyytyväinen Iinaan. Otettiin sitten pitkät välikäynnit ja aloitettiin ravaamaan. Vähän ajan kuluttua päätin harjotusravissa että otan jalustimet kaulalle ja keskitynkin istuntaan.

Aloitin siis panostamaan istuntaan ja yrittämään mukautua entistä paremmin hevosen askeliin. Tässä vaiheessa lähti sitten ratsastuskenkäni. Sain jalan tosi paljon paremmin jalan kun ei ollut kenkiä! Sitten kun olin viimein tyytyväinen istuntaani oli aika työstää taas hevosta. Ei kauaa kestänyt kunnes koin todellisen deja vu tunteen ja hoksasin oikean nappulan Iinan ratsastuksessa. Se auttoi paljon ja saatiin parhaimpia pätkiä ikinä mitä olen Iinalla mennyt. Innolla jään odottamaan seuraavaa kertaa ja katson löytyykö samat nappulat taas ja onnistutaanko uudestaan..?

//Pahoitteluni hieman sekavasta tekstistä. Saattaa olla hyvinkin katkonaista ja lauseet päin persettä, mutta yritin nyt vain kirjoittaa mahdollisimman paljon ylös. Pitäisi heti kirjoittaa koska tästäkin puuttuu niin moni kerta (onneksi kaikki kerrat ovat kuitenkin ylhäällä Iinan liikutusvihossa). Sentään nyt tänne ehdin edes pienet kirjoitukset tehdä //