Listassa luki sen hevosen nimi jota olin pitkään ihaillut. Niin hienon näköinen hevonen. Nyt kun voin todeta ratsastettuani, se on hieno hevonen oikeilla ratsastajilla.
Tunti siis meni ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin huonosti. En ollut läheskään tyytyväinen, mutta olisi se huonomminkin voinut mennä. Sacce ei siis ollut yhtään sellainen mitä olin sen kuvitellut olevan.
Sacella oli kuulemma ollut erittäin huono päivä edellisenä päivänä, ei se mitään oli uusi päivä. Pian kuitenkin huomasin että ei se tämä päivä parempakaan ollut, myös opettajani ihmetteli vähän Sacen käytöstä. Ratsastin kuitenkin normaalisti koko tunnin. Otettiin väistöjä ja käynnissä otettiin jalustimet pois, alettiin tekemään voltti työskentelyä. Voltit sujui ihan kivasti, ei sitä ajattelisi että voltin ratsastaminen käynnissä voi jopa olla vaikeaa. Tavoitellessa täydellisyyttä...
Ruvettiin työstämään hevosia ravissa uralla niinkuin ympyrälläkin. Sacceen tuntui vaikealta saada kunnon tuntumaa, enkä edes uskaltanut ratsastaa kunnolla.
Koko tunnin Sacen kieli törrötti sivulta, mutta en ottanut sitä niin itseeni kun tiesin ettei Sacce ollut parhaimmalla päällä.
Otettiin laukkaa ja herranjumala se tunne kun saa istua niin hienossa laukassa. Se oli tunnin paras hetki. Ei kuitenkaan mitään positiivistä sanomista laukan työstämisestä, mentiin ilmeisesti Sacen perus laukkaa, vaikka minulle se oli jo vaikka kuinka hienoa istua niin miellyttävässä laukassa.
Sacce oli siis ihana, vaikka sillä oli huono päivä. Heräsi kysymys kuinka ihana se on sillon kun sillä on hyvä päivä? Mielenkiinnolla haluaisin uudestaan kokeilla mutta mielelläni näihinkin tunnelmiin päätän Sacella menemisen.
 |
| <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti