Videokooste, odottamaton hevonen

Toinen kisatreeni, listalla piti lukea Lassi, tai niin ainakin luulin. Ison, komean, ruunan, täysin eri maata kuin Lassi, nimi odotti listassa. Veksi. Innoissani ja samalla järkyttyneenä menin katselemaan Veksiä edellisellä tunnilla. Osa musta oli ihan kauhuissaan toinen osa oli innoissaan. Hyppäsin selkään kun edellinen tunti loppu. Se tuntui niin isolle, sopivalta mulle. Katselin sen metrikaulaa, ihan erillainen kuin Iinan. Nauratti ja ihaillutti. Veksi tuntui reippaalle ja tähyili hirveästi ympärilleen, silti se tuntui rentoutuneelta. Alettiin keräämään ohjia ja aloitin aika pitkällä ohjalla koska Veksi nosti heti päätään korkeammalle kun otti ohjia. Vaikka se nosti päätään, ei se tuntunut yhtään enemmän jännittyvän. Se näyttää jännittyneeltä mutta ei tuntunut siltä. Sain käynnissä aika nopeasti hyvää tuntumaan ja pian otettiinkin ravia. Peloissani nostin ravin, kuvittelin sitä isoksi pomputtavaksi, sellaiseksi jonka ravissa en osaisi istua koulukisoissa. Yllätykseni se oli tosi pehmeää mutta isoa. Jännitys katosi saman tien Veksin liikkeestä, mutta siirtyi sen kaulaan. Sain sen pyöreäksi mutta erittäin korkeaksi. En osannut laskea sitä yhtään, toisaalta se kyllä tuntui rentoutuneelta ja hyvälle vaikka siltä ei näyttänyt. Tyydyin siihen sitten että kunhan saadaan jotenkin nätti paketti niin sillä pärjättäisiin. Ravi meni vähän jo hakiessa, muutamia hyviä pätkiä mahtui sekaan ja huomasin kuinka paljon paremmaksi Veksi muuttui kulmissa ja ympyröillä.

Otettiin laukkaa ja aluksi mietin että tähänkö tää hyvä loppuu? Veksi heitti vähän takapäätä ja teki ihme loikkasun. Luulin aluksi että se pukitti, myöhemmin videolta katsoessa tajusin että se nosti väärän laukan ja korjasi vain sen. Kuitenkin tämän olemattoman pukin jälkeen laukka tuntui hyvältä ja pyörivältä. Veksi ei säikkynyt rohkeita pohkeita ja oli kuuliainen. Tässä vaiheessa olin vain hymysuin ja hymy kasvoi vielä enemmän kun laskettiin raviin. Minkälainen ravi sieltä tulikaan! Sen takajalat polki niin hyvin ja se tuntui mahtavalta. Vaikka ei pysynytkään pyöreänä pelkkä sen vahva liike sai mut iloseks.

Otettiin välikäynnit jonka jälkeen alettiin tekemään käynnissä väistöjä. Ne sujui kivasti, vaikka tosin väistäessä Veksi muuttui hiukan tahmeaksi ja hitaaksi. Ravissa väistöt oli vähän parempia ja onnistui ok. Koko ajan heti alku tunnista olin pitänyt tuntumasta Veksin suuhun. Se otti niin hyvin vastaan, ei pehmeästi ei kovasti, vaan sopivasti juuri mun kädelle joka helpotti hirveästi. En edes tiedä miten ilmaista tuota tuntumaa mutta tuntu hyvälle kädelle. Loppu raveissa kun annoin pidempää ohjaa huomasin kuinka ilman tuntumaa Veksi alkoi heti ravaamaan lujempaa eikä niinkään muistanut kuunnella enää istuntaa. Lopuksi sain sen kuitenkin vähän hillittyä ja laskettua raviin. Olin erittäin tyytyväinen koko tuntiin ja erittäin onnellinen että pääsin menemään Veksillä. Se oli kyllä yksi hienoimmista hepoista mitä oon ratsastanut. Jännityksellä ootan meenkö sillä kisoihin. Maanantaina selviää! Yksi tunti on vielä kertomatta ja senkin ratsastin eri hevosella, jolla tosin olen jo saannut kuulla että en kisoihin mene.
Valitettavasti kuvia ei ole, kun en niitä vielä ole saannut. Lisään niitä erikseen johonkin postaukseen sitten!