Joulukuun aikana tapahtunutta

Kävin estetunnin Gandalfilla.

Olin erittäin pettynyt ja hämmentynyt kun kuulin että menisinkin Gandalfilla enkä Tinolla. Huomenna pitäisi olla koulukisat ja päädyin estetunnille, enkä edes kisakaverilla? Tiesin Gandalfin olevan melko varma hyppääjä joten päätin että nyt mentäisiin yli eikä meinata. Viimeisistä estetunneista (Kamu ja Eetu) ei ollut jären hyvää muistoa jäännyt. Tunti sujui hyvin ja hypättiin pikku esteitä. Gandalf oli pirteä ja pysyi hyvässä vauhdissa. Sillä oli vähän hassu hyppytyyli ja muutama superloikka tuli. Kuitenkin taas yksi muistutus miksi viihdyn niin hyvin koulupuolella, vaikka tämä estetunti meni poikkeuksellisesti hyvin. 

 Menin kisat Tinolla

r. WASHINGTON "Tino"
103,5p yv 35 57,500%
7/14



Menin Kamulla koulutunnin satulalla

Vähän mutkien kautta pääsin tämän kultamussukan selkään. Pojasta ei oikein paljon irronnut, oli laiska ja taisi vaan olla oma itsensä mitä tälläsen tason ratsastaja ei vielä osaa ratsastaa. Tunsin oloni pikkulapsen alkeistunnilla kun tuli paukutettua Kamun kylkiä ihan kunnolla. Laukassa Kamu toimi ihan superisti ja pysyi pyöreänä koko ajan ja kulki tosi kivasti. Olin liian tyytyväinen laukkaosuuteen joten muu tunti menikin siinä vähän sivussa enkä osannut olla enää pettynyt kun pieni onnistuminen oli hymyä tuomassa. 

Menin Kamulla koulua ilman satulaa

Kulta rakas, ei niinkään tuttuun mutta silti tutun ja turvallisen tuntuiselle selälle nouseminen toi hymyn korviin saakka. Kamu oli erittäin reipas pikku urheiluheppa niinkun kommentia tunnin jälkeen sain. Sai satulatta paljon erillaisen tuntuman Kamuun ja ihan uudellaisen reippaustasonkin. Laiskasta mussukasta olikin muuttunut silmänräpäyksessä työskentelevä komea hevonen! Väännettiin tunnilla ihan perus koulua ja Kamun kanssa sujui tosi nätisti. En oikein saannut alkutunnista sitä myötäämään kunnolla ravissa enkä käynnissä mutta jopas jotakin poika innostu laukasta ja kulki pyöreenä ja astuen alle. huippu fiilis ja vähän samaa menoa jatkui lopputunnillakin, mutta pikku hiljaa hyvä tulee. Jos Kamulla saisin mennä enemmänkin niin ties mitä meistä irtoaisi kun rakkautta mä siihen vain tunnen.

Menin joulutunnin ilmansatulaa Fellinillä

Niinkuin poikaa olin toivonutkin sen sain. Kun meiltä oltiin edellisellä tunnilla hevostoiveita kysytty ei mulla tullut mieleen ketään. Kun oli mun vuoro sanoa kohtalokkaat sanat näin Fellinin keikkumassa maneesin toisessa päässä ja samalla muistan kuinka murunen se oli ja suustani vaan tuli ulos Fellini. Nyt kun tarkemmin mietin asiaa oli mulla parikin toivetta joita olisin halunnut toivoa. Siispä maanantain ratsu ei ollut yllätys ei ilonen eikä surullinen. Tiesin että viime kerrasta oli paljon aikaa ja haastetta tulisi löytymään eikä välttämättä onnistuttaisi missään, silti nousin joulumielellä Fellun selkään. Se oli alkutunnista tosi jännittynyt ja vierasti sitä että ihminen seisoikin sen selässä satulatta. Vähitellen se tottuikin ja alkoi rentoutumaan. Alkutunnista mentiin koulua ja hain Felliniin vähän pyöreyttä ihan pienenpieniä hellityksen pätkiä mukaan sattui. Fellu veti hirveästi vasemmasta ohjasta ja open sanoin vetämiseen tarvitaan aina kaksi ;) Kuitenkin tää on Fellulla tapana joten yritettiin poistattaa vähän ongelmaa. Laukkaa kun otettiin kappas sehän rupes ihan yrittämään! Se pyöristi vähän ja laukka pyöri kivasti ja pehmeästi. Laukan jälkeen jatkettiin vielä koulua ja tehtiin väistöjä vaiko avoja en muista uran sisäpuolella. Voltattiin ja siitä lähdettiin. Tässä Fellini rentoutui ja alkoi myötäämään ja pyöristymään ja menemään kivassa tahdissa. Kun tätä jatkettiin sehän vaan parani ja parani eikä enään lopuksi vetänyt edes vasemmasta ohjasta. Muistan kun kuljin peilin ohi ja katselin Fellua niin hymy vaan nousi kasvoille ja musta huoku ilo. Pienikin onnistuminen yhden tunnin aikana teki ihmeitä. Olin niin heltynyt kuitenkin koko tuntiin koska Fellini osaa olla vaan niin ihana vaikka ei onnistuisikaan ja se oli tosi luotettava ratsu! Päivän piristys ja tunnin kohokohta oli kuitenkin se kun opettaja sanoi että oli ylpeä musta kun saatiin Fellun kaa lopuksi hyvin löydettyä yhteinen sävel.